Santeri Saarinen
Kirjoittaja toimii Helsinki XR Centerissä teknologia-asiantuntijana ja tutkimusvastaavana.
Puheenvuoroja -sarjassa hankehenkilökunnan edustajat pohtivat XR-teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia. Sarjan toimittavat Hanna Kiuru, Benny Majabacka ja Oona Tikkaoja Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.
Olen Santeri Saarinen ja toimin Helsinki XR Centerissä teknologia-asiantuntijana ja tutkimusvastaavana. Näin ollen XR teknologia on osa jokapäiväistä työtäni. Roolini XR:n parissa on kaksijakoinen. Toisaalta tehtävänäni on tutustua uusimpiin ratkaisuihin ja laitteistoihin, voidakseni opastaa muita näiden hyödyntämisessä, ja toisaalta olen mukana suunnittelemassa useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita aiheeseen liittyen.
Alun perin olen lähtöisin Tampereen Yliopistosta, josta valmistuin maisteriksi opiskeltuani interaktiivista teknologiaa. Tämän jälkeen jäin tutkijaksi TAUCHI-tutkimusryhmään, jossa pääsin toteuttamaan useita tutkimusprototyyppejä erilaisilla teknologioilla. Tutuiksi tulivat mm. puheella ja eleillä toimivat käyttöliittymät, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja mobiilisovellukset. XR-teknologia on näin ollut osa työtäni jo kymmenen vuoden ajan.
Tieto lisää mahdollisuuksia
Ala kehittyy huimaa vauhtia, ja uusia laitesukupolvia tulee parin vuoden välein. Tämä tarkoittaa sitä, että oma työni on entistä tärkeämmässä roolissa, jotta pysymme mukana teknologian kehityksessä. Toisaalta se tekee teknologian hyödyntämisestä hankalampaa pitkällä tähtäimellä, koska oletettavasti kaikki hankittava teknologia tulee vanhenemaan suhteellisen nopeasti. Nyt on kuitenkin oikea aika panostaa kehitykseen, sillä näin voimme itse olla vaikuttamassa siihen, millaiseksi digitaalinen tulevaisuus muovautuu.
Tällä hetkellä yksi suurimmista pullonkauloista on aiheeseen liittyvän tiedon puute. Yritykset ja yksittäiset toimijat haluavat hyödyntää teknologiaa, mutta eivät tunne sen kaikkia mahdollisuuksia. Tämä johtaa väärin perustein tehtyihin hankintoihin ja ratkaisuihin, jotka eivät jää käyttöön kuin lyhytaikaisesti. Tästä syystä on tärkeää saada eri aloille koulutuksia XR-teknologian mahdollisuuksista ja parhaista käyttökohteista. Jo pienellä perustietopaketilla voidaan välttää tuhansien eurojen virheitä, kun suunnitellaan XR-teknologian hyödyntämistä. Koska XR-teknologia perustuu hyvin pitkälle visuaalisuuteen ja liikkeeseen ympäristössä, on tulevien hyödyntäjien tärkeää päästä kokeilemaan teknologiaa käytännössä, sen sijaan, että he katsoisivat käytöstä video- tai kuvamateriaalia. Immersiiviset kokemukset avautuvat huomattavasti tehokkaammin, kun niitä voi itse kokea.
XR-teknologia tuo lisämaustetta kulttuuriin
XR-teknologia tarjoaa erinomaisen esitystavan erilaisille kulttuurin muodoille. Teknologia voi tarjota uuden kanavan kokea kulttuuria, se voi tuoda uuden lisämausteen osana perinteisiä kulttuurimuotoja tai se voi jopa luoda uudenlaista kulttuuria, joka ei olisi mahdollista ilman teknologiaa. Erityisesti nyt korona-aikana erilaiset rajoitukset ovat tuoneet teknologiset ratkaisut eturintamaan, koska perinteisten kulttuuritapahtumien järjestäminen on ollut erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Virtuaaliteknologioita hyödyntäen, eri toimijat ovat kuitenkin pystyneet järjestämään tapahtumia myös ilman fyysistä ympäristöä.
Tapahtuman järjestäminen virtuaalisesti tuo toki ylimääräistä taakkaa järjestäjätaholle. Onneksi Suomessa toimii kuitenkin useita yrityksiä, jotka pystyvät tukemaan tapahtumanjärjestäjiä digitaalisissa asioissa, striimien toteutuksesta virtuaalistudioihin ja avattarista virtuaalimessuständeihin. Me Helsinki XR Centerissä voimme tarjota informaatiota aiheesta, ja tukea tapahtumajärjestäjiä esim. suunnittelutyöpajojen kautta. Vaikka korona tulisi helpottamaan tulevaisuudessa, uskon, että hybriditoteutukset tulevat jatkumaan. Yksi suuri syy tähän on se, että näin on mahdollista tavoittaa huomattava määrä erityisesti kansainvälistä yleisöä, jotka eivät muuten pääsisi paikalle fyysiseen tapahtumaan.
